Sitaatti
”Hitain liikkein isä irrotti housujensa vyön. Se oli raskas moninkertaisesta nahasta tehty vyö, jossa oli hillitty nahkapäällysteinen solki. Ensimmäinen isku osui Jajan olkapäähän. Sitten äiti nosti kätensä ja vyö läjähti hänen olkavarteensa, joka oli piilossa paljetein koristellun puhvihihan alla.”
C: Miksi minä pidin teoksesta, miksi en pitänyt?
En ole ikinä lukenut samanlaista tai edes samantyylistä kirjaa, kuin Purppuranpunainen hibiskus oli. Pidin kirjasta, koska se oli hyvin monipuolinen ja siinä oli paljon erilaisia ja eriluonteisia henkilöitä.
Kirja sisälsi paljon kuvailua, joten teoksessa pystyi eläytymään lähes kaikkiin tilanteisiin. Teoksessa oli myös paljon eri tapahtumia ja käännekohtia, mikä oli mukavaa. Käännekohtia oli mukava pohtia ja miettiä syitä niihin.
Lukiessani tätä teosta tunsin monenlaisia tunteita. Sen aikana tunsin niin surua, hieman jännitystä kuin iloakin. Kirjan aikana tunsin myös myötätuntoa ja vihaakin. Tämä oli todella ensimmäinen kirja, jossa itkin, nauroin ja koin äärimmäistä vihaa.
Huono puoli kirjassa oli se, että se oli hieman sekava, joten välillä oli vaikeaa pysyä mukana. Teos sisälsi lukuisia eri tapahtumia, joka vaikutti myös mukana pysymiseen.
C: Mitkä asiat teoksessa ihastuttivat, herättivät myötätuntoa tai suututtivat?
Kun Kambili ja Jaja menivät Ifeoma-tädin luokse, minua ihastutti se, miten isä-Amadi kohteli Kambilia. Kambili sai juuri sellaista kohtelua, jota hän ansaitsi. Heti ensimmäisten päivien aikana isä-Amadi vei Kambilin katsomaan jalkapallo-ottelua ja esitteli tälle Nsukan paikkoja. Matkan aikana otteluun Amadi kysyi Kambililta monia kysymyksiä ja oli huolissaan siitä, miten Eugene oli häntä kohdellut. Tästä tuli heti lukijalle tunne, kuinka tärkeää Kambilin hyvinvointi ja hänestä huolehtiminen oli isä- Amadille. Ottelun jälkeen Kambili ja Amadi pelasivat yhdessä vielä iloisesti käsipalloa. Isä Eugene ei olisi ikinä tehnyt lastensa kanssa mitään tällaista.
Minua inhotti se, että Kambili ja Jaja joutuivat aina toimimaan isän tahdon mukaisesti. Jos he eivät toimineet isän tahdon tai uskonnon mukaisesti, se oli hirveä rike ja siitä seurasi kamala rangaistus. Esimerkiksi jalkojen päälle kaadettiin kiehuvan kuumaa vettä väärän henkilön kanssa samassa talossa olemisesta. Jalat paloivat ja Kambili joutui sairaalaan. Järkyttävää.
B: Mitä kiinnostavaa on teoksen kerronnassa?
Teoksen kerronta on hyvin monipuolista. Kerronta on suoraa. Kirjassa kuvaillaan asioita ja tilanteita hyvin tarkasti. Kuvailu vetoaa kaikkiin aisteihin, ja näin lukija pystyy eläytymään tilanteisiin erittäin hyvin. Kirjan kerronta on vaihtelevaa, joka ei tee lukemisesta tylsää. Kirja sisältää myös hieman arvoituksellisuutta, joka päästää lukijan miettimään, että miksi näin. Äärimmäisen mielenkiintoista on se, että kirjassa on hyvin paljon käännekohtia ja ne tulevat esille aivan yhtäkkiä. Kerrontaan on lisätty myös hieman rakkautta, mikä on aina hyväksi.
Kerronta sisältää paljon dialogeja, mikä auttaa lukijaa pääsemään perheiden arjen sisälle sekä saamaan käsityksen eri henkilöiden luonteista. Kirjan kielessä suomenkielisen repliikin perään on välillä lisätty sama repliikki myös igbonkielisenä, jolloin oppii hieman igbon kieltä.
Teos todella vetoaa tunteisiin. Se herättää lukijassa niin myötätuntoa, surua, iloisuutta kuin pientä jännittyneisyyttäkin.
A: Yhteiskunta
Eugenen perhe elää Herran tahdon mukaan. He käyvät säännöllisin väliajoin messuissa. He rukoilevat monta kertaa päivässä. He rukoilevat ruokaa ennen, ruoan jälkeen ja esimerkiksi kiittäessään jostakin. Jos lapset eivät noudata herran tahtoa, isä kiihtyy ja rankaisee lapsia käyttäen hirveitä rangaistuskeinoja. Kun Kambili syö helpottaakseen kipujaan ennen messua, hän tekee Herran tahdon vastaisesti. Isä ruoskii hänet.
Isä käy töissä. Hän on töissä tehtaalla. Lisäksi hän on toimittajana lehdessä. Äiti siivoilee kotona ja huolehtii, että isän asettamat määräykset hoidetaan. Lapset opiskelevat ja toimivat isän määräämän lukujärjestyksen mukaisesti.
Eugenen perhe on rikas ja sivistynyt perhe. Heidän talossaan on kotiapulainen nimeltään Sisi. Hän laittaa ruoan ja siivoilee. Eugenen perheellä on oma kuljettaja, joka kuljettaa heitä eri paikkoihin. Ruoat tarjoillaan hopeatarjottimella ja ateriat syödään hiljaisuudessa.
Ifeoma ja isä- Amadi käyvät kumpikin töissä mutta heidän palkkansa ovat luultavasti huonommat, kuin Eugenen perheessä, joten Ifeoman perhe on köyhempi. Siellä ruokaa laitetaan yhdessä ja sitä syödään muoviastioista. Ifeoma-tädin perheessä autoa ajetaan itse. Perheessä vaatteet ovat vapaammat, kun taas Eugenen perheessä niiden tulee aina olla tietynlaiset.
A: Millaiset ovat ihmisten väliset suhteet?
Kirjassa mies on selvästi ylimmässä asemassa. Tämä näkyy varsinkin Kambilin, Jajan ja heidän äitinsä rikkaassa perheessä. Isä käy töissä. Äiti hoitaa kotona lapsiaan, tekee ruokaa, tarjoilee ruoan ja siivoaa. Kaikki selvästi arvostavat isää ja pitävät häntä niin sanottuna” Herrana”. Isä laatii lapsilleen tietyt lukujärjestykset, joita lasten tulee noudattaa. Äidillä ei ole paljon sanavaltaa, sillä hän myötäilee ja tottelee myös isää. Perheenjäsenten suhteet ovat rakkautta osoittavat mutta toisaalta hyvin ankeat. Isä tekee järkyttäviä tekoja lapsilleen ja myös vaimolleen. Tekojen jälkeen hän kuitenkin väittää rakastavansa heitä.
Ifeoma- tädin perhe vaikuttaa siltä, että kaikki olisivat perheessä suhteellisen samassa asemassa ja kaikki kohtelisivat kaikkia samanarvoisesti. Perheessä raikuu aina nauru, laulu ja perheenjäsenet tekevät monia asioita yhdessä. Ifeoma- tädin köyhemmässä perheessä sekä Ifeoma-täti että isä- Amadi käyvät töissä. Lapset saavat viettää suhteellisen vapaata elämää.
Kirjassa Afrikassa on sisällissota käynnissä, joten kansalaisten väliset suhteet ovat kiivaat. Siellä on vähän päästä voimakkaita mielenosoituksia ja valloituksia.
B: Ketkä ovat keskeisiä henkilöitä?
Kirjassa hyvin keskeisiä henkilöitä ovat Jaja ja Kambili. Kambili on isäänsä kohtaan hyvin tottelevainen ja alistuva. Hän tekee aina, miten hänen isänsä tahtoo. Kun hän menee Ifeoma- tädin luokse, hänen isänsä kasvatus on juurtunut hänen mieleensä ja hän kammoksuu serkkujensa käytöstä. Pikkuhiljaa Kambili alkaa tottua perheen käytöstapoihin ja uskaltaa keskustella, ilmaista mielipiteitään ja kysyä enemmän ajattelematta koko ajan isäänsä.
Jaja tottelee myös isäänsä mutta hän uskaltaa sanoa myös hieman vastaan isälleen. Jos Jaja tekee jotain isänsä tahtoa vastaan, hän ei koe siitä niin huonoa omatuntoa kuin Kambili. Hän on aina pitänyt isänsä kasvatusta hyvänä. Oltuaan tekemisissä jonkin aikaa Ifeoma-tädin perheen kanssa hän tajuaa, kuinka Eugene on todella kasvattanut häntä ja alkaa arvostella ja moittia isänsä kasvatusta. Lopulta Jaja alkaa vihata isäänsä niin paljon, että tappaa hänet.
Muita tärkeitä henkilöitä ovat: Jajan ja Kambilin ankara isä, isän tossun alla elävä Jajan ja Kambilin äiti, hyväsydäminen ja ystävällinen Ifeoma-täti ja huolehtivainen isä-Amadi sekä heidän voimakkaasti mielipiteitään esille tuovat lapsensa Obiora ja Amaka.
Kirjallisuustehtävä
Kirjan nimi: Purppuranpunainen hibiskus
Kirjailija: Chimamanda Ngozi Adichie
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: Amerikassa vuonna 2003, Suomessa vasta vuonna 2010
